25.9.2009
Suomen Ympäristökeskus SYKE järjesti 24. syyskuuta seminaarin ympäristöalan menetelmästandardisoinnista teemalla tasapainoa kaaokseen. Siinä käsiteltiin vesimikrobiologian standardisointia, ympäristöalan horisontaalistandardisointia, menetelmästandardisoinnin etuja ja ongelmia, standardien hyötyjä tutkimushankkeessa ja nanoteknologian standardisointia. Esitykset herättivät vilkasta keskustelua. Tilaisuus pidettiin SYKEn Hakuninmaan auditoriossa Helsingissä.
SYKE on SFS:n toimialayhteisö. Se tuo suomalaisen panoksen neljän CENin ja kahden ISOn komitean työhön. Standardit koskevat terminologiaa ja näytteenottoa sekä kemiallista, fysikaalista, biologista, mikrobiologista ja ekotoksikologista testausta.
Tilaisuuden avannut laboratorionjohtaja Marja Luotola muistutti, että standardeilla parannetaan vertailukelpoisten tulosten tuottamista. Etenkin EU-direktiivien toimeenpanossa niillä on keskeinen asema.
Menetelmästandardeja käytetään ympäristön tilan seurantaan, valvontaan ja tutkimukseen. Luotola kertoi, että ISOssa, CENissä ja SFS:ssä on standardisoitu lähes 600 ympäristöalan menetelmää ja ohjetta.
Vesimikrobiologian menetelmästandardisointia seuraa nykyisin SYKEn alihankkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkija Tarja Pitkänen THL:stä kertoi, että veden laadun merkitys ihmisten terveyteen ymmärrettiin ja veden mikrobiologista laatua opittiin tutkimaan jo 1800-luuvn loppupuolella. Tänään vesimikrobiologisia standardimenetelmiä käytetään laajasti. Tärkeää on, että standardit ovat käyttötarkoitukseensa sopivia. Testitulosten on valmistuttava nopeasti ja menetelmien kustannuksien on pysyttävä mahdollisimman halpoina.
Osastoinsinööri Sari Sahlberg SFS:stä esitteli ympäristöalan horisontaalistandardisointia. Ensimmäiset viisi standardiehdotusta ovat olleet lausunnolla ja virallisia tuloksia odotetaan. Sahlberg arveli, että ehdotukset tullaan hylkäämään. Näin niitä joudutaan vielä muokkaamaan, jotta ne saataisiin hyväksytyiksi. Jos hyvin menee julkaisut valmistuvat vuonna 2011.
Menetelmästandardien hyviä ja huonoja puolia arvioi asiantuntija Henrik Westerholm Neste Oil Oyj:stä. Standardisoituja menetelmiä tarvitaan esimerkiksi, kun analyysituloksia verrataan ympäristölupaehtoihin, tuloksia verrataan raja- ja ohjearvoihin ja analyysituloksiin perustuvia päästötietoja ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin syötettäessä. Standardien laatimisprosessi on Westerholmin mielestä auttamattomasti liian hidas ja kankea. Ympäristöalan menetelmästandardeista parhaita ovat ilman laatua käsittelevät standardit.
Biologi Tarja Naskari SYKEstä esitteli standardien hyödyntämistä tutkimushankkeessa esimerkkinä EU-hanke COHIBA - Control of hazardous substances in the Baltid Sea region.
Nanoteknologiaan liittyvää standardisointia esitteli asiantuntija Mika Vartiainen Metalliteollisuuden Standardisoimiskeskuksesta. Valmiiksi on saatu jo kaksi julkaisua, joista toinen käsittelee terminologiaa ja toinen terveys- ja turvallisuusnäkökohtia. Paljon julkaisuja on tulossa jo lähimmän vuoden aikana, Vartiainen kertoi.
