Automaattinen tunnistus yleistyy ja leviää yhä uusille alueille. Aluksi käytettiin optista merkinlukua (OCR = optical character recognition) ja hiukan myöhemmin siirryttiin viivakoodeihin. Uusinta automaattisen tunnistuksen menetelmää edustaa RFID-tekniikka. RFID (Radio Frequency Identification) tarkoittaa radiotaajuuksilla toimivaa etätunnistamista.
RF-tunnisteeseen voidaan sisällyttää paljon enemmän tietoa kuin viivakoodille. RF-tunnisteissa käytetään EPC-koodia (Electronic Product Code), jonka avulla voidaan tarkkaan yksilöidä jokainen tuote. RFID-tunnistuksen avulla kontit siirtyvät valtamerialuksille, saadaan silmänräpäyksessä selville leikkaussalin instrumenttivaraston tilanne ja erotellaan kierrätettäviä elektroniikan osia. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti.
Standardisoinnin avulla yhtenäistetään maailmanlaajuisesti tunnisteiden sisältö ja varmistetaan, että tunniste toimii kaikissa tunnisteenlukuympäristöissä oikein ja samalla tavalla. Voimassa olevia ISO-standardeja on noin 80 ja SFS-EN –standardeja noin 10.
Seurantaryhmä
Suomessa alan kansainväliseen standardisointityöhön voi osallistua liittymällä SFS:n seurantaryhmään SR 309 Automaattinen tunnistus ja tiedonkeruu.
Käsikirja
Vuonna 2010 ilmestyi kolmeosainen SFS-käsikirja 301 RFID. Käsikirjan ensimmäinen osa on suomenkielinen tekniikan ymmärtämiseen johdattava opas ja kaksi muuta osaa sisältävät tärkeimmät kansainväliset standardit englanniksi. Katso käsikirjan sisällysluettelo ja lisätiedot.
Lisätiedot:
Elina Huttunen (etunimi.sukunimi@sfs.fi)
puh. 040 356 8003
Kansainvälinen standardisointityö
Standardit