Standardisointi on yhteisten ohjeiden ja toimintatapojen laatimista helpottamaan elinkeinoelämän, viranomaisten ja kuluttajien toimintaa ja jokapäiväistä elämää.

 

Standardisointi tuo mukanaan hyötyjä monella eri tasolla:

 

Yhteiskunnan tasolla standardisointi auttaa nostamaan kansallista hyvinvointia:

 

• Yhteiskunnan infrastruktuuri kehittyy ja kansalaisten elinympäristö paranee
• Euroopan sisämarkkinat toimivat tehokkaammin ja kaupan tekniset esteet vähenevät maailmanlaajuisesti
• Suomen kansainvälinen kilpailukyky paranee
• Lainsäädäntö kevenee ja sen ylläpito helpottuu.

 

 

Elinkeinoelämän tasolla standardisointi edesauttaa yritysten sekä kansallista että kansainvälistä  liiketoimintaa:

 

• Toiminta tehostuu ja markkinoillepääsy helpottuu
• Yritysten kilpailukyky paranee
• Toimintaympäristön hallittavuus kasvaa
• Innovaatioiden kaupallistaminen nopeutuu.

 

Yksilötasolla kaikki hyötyvät

 

• terveyteen,
• turvallisuuteen ja
• ympäristön tilaan

 

vaikuttavasta standardisoinnista.

 

Standardisoinnin hyödyt ovat laaja-alaiset ja panostuksiin nähden mittavat – vaikkakin niiden mittaaminen on vaikeaa.

 

• DIN (D) on päivittänyt Frauenhofer-instituutin kanssa tehdyn laaja tutkimuksen: Standardisoinnin hyöty saksalaiselle yhteiskunnalle on 0,72 % bruttokansantuotteesta (DIN, 2011).

 

• AFNOR (F) on teettänyt vastaavan tutkimuksen, jonka mukaan Ranskan hyöty standardisoinnista vastaa 0,81 % bruttokansantuotteesta (AFNOR 2009).

 

• Myös useat muut tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet standardien ja standardisoinnin merkityksen kasvulle ja talouden kehitykselle. 

 

Jotta standardisoinnin edut saadaan täysimittaisesti irti ja suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kaikkia suomalaisia hyödyttämään, tulee varmistaa että myös Suomessa osataan ja halutaan nämä hyödyt saavuttaa. Niiden saavuttamiseksi eri sidosryhmien tulee myös jatkossa panostaa standardisointiin osallistumiseen ja standardien käyttöön.