Miten standardit laaditaan?
Standardiehdotukset laaditaan komiteoissa ja työryhmissä, joihin pyritään saamaan monipuolinen edustus alan asiantuntijoista. Komiteoiden jäseniä voivat olla esimerkiksi
- tuotteiden suunnittelijat, valmistajat ja käyttäjät
- työnantajat ja työntekijät
- korkeakoulut, tutkimus- ja tarkastuslaitokset
- teknisiä määräyksiä antavat ja niiden noudattamista valvovat viranomaiset
- kuluttajat ja kansalaisjärjestöt.
Standardeja laaditaan siten, että työhön osallistuvat tahot voivat vaikuttaa työkohteen valintaan ja standardiehdotuksen sisältöön ja hyväksymiseen.
Kansallisesti vahvistettavat SFS-standardit ovat pääasiassa eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja. Tällöin standardiehdotus laaditaan eurooppalaisen standardisoimisjärjestön CENin tai kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn teknisissä komiteoissa tai työryhmissä.
SFS-standardeja voidaan laatia myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista, jolloin laaditaan kokonaan oma standardiehdotus komiteassa tai työryhmässä. Suomessa puhtaasti kansalliset standardit laaditaan konsensusperiaatteella, jolloin kaikkien oleellisten osapuolten tulee voida hyväksyä standardi ennen sen vahvistamista.
Lisätietoa standardien laadinnasta löytyy SFS-oppaista 4 ja 5.
Standardialoitteen tekeminen
Jokainen standardisointitarpeen todennut yhteisö tai henkilö voi kirjallisesti tehdä aloitteen kansallisen, eurooppalaisen tai kansainvälisen standardin laatimiseksi, muuttamiseksi tai korvaamiseksi SFS:lle tai kyseistä toimialaa hoitavalle SFS:n toimialayhteisölle.
Työkohde-ehdotuksen hyväksyminen
SFS tai toimialayhteisö määrittelee puhtaasti kansallisen työn tavoitteet, kiireellisyyden ja yleiset suuntaviivat sekä päättää työn aloittamisesta tai muusta ratkaisusta.
Eurooppalaisessa ja kansainvälisessä standardisointityössä SFS tai toimialayhteisö selvittää sidosryhmien kannan aloitteen tarpeellisuudesta ja on jäsenjärjestönä mukana päättämässä sen hyväksymisestä CENissä tai ISOssa.
Standardiehdotuksen laatiminen
SFS tai toimialayhteisö voi perustaa kansallisen komitean tai seurantaryhmän joko osallistumaan eurooppalaiseen tai kansainväliseen standardisointityöhön tai valmistelemaan kansallisia standardeja. Standardiehdotuksen laatiminen voidaan antaa myös jo olemassa olevalle komitealle tai seurantaryhmälle.
Komiteat ja seurantaryhmät pyritään kokoamaan siten, että ne edustavat mahdollisimman laajasti alan asiantuntemusta. Kun ryhmä on perustettu, se alkaa valmistella standardia työkohde-ehdotuksen pohjalta. Työn tuloksena syntyy standardiehdotus, joka lähetetään lausuntokierrokselle.
Lausuntokierros
Kun standardiehdotus on saatu valmiiksi, SFS tai toimialayhteisö lähettää standardiehdotuksen lausuntokierrokselle Suomessa.
Standardiehdotus lähetetään lausuntokierrokselle kaikille niille tahoille, joilla oletetaan olevan standardiehdotuksen suhteen huomattavaa asiantuntemusta tai oleellinen etu valvottavanaan. Tällaisia ovat mm. valmistajat, maahantuojat, käyttäjät, kuluttajat, kauppa, viranomaiset, testauslaitokset ja työmarkkinajärjestöt.
Äänestys
Eurooppalaiseen ja kansainväliseen standardisointiprosessiin kuuluu lausuntokierroksen lisäksi äänestys.
Standardin vahvistaminen
Kun standardiehdotus on saavuttanut hyväksynnän, se vahvistetaan standardiksi.
Eurooppalaiset standardisoimisjärjestöt edellyttävät kansallisilta jäseniltään, että eurooppalaiset standardit on vahvistettava sellaisenaan kansallisiksi standardeiksi.
Kansainvälisiä ISO-standardeja ei ole pakko vahvistaa kansallisesti, mutta usein ne vahvistetaan sellaisenaan tai yhteisin muutoksin eurooppalaisiksi standardeiksi, jolloin samalla kansallinen vahvistamisvelvoite tulee voimaan.
Standardeihin voi tutustua SFS:ssä ja niitä voi ostaa SFS:n myynnistä sekä verkkokaupasta.