Tulosta

Sari Saxholm, Björn Hemming, MIKES

MIKESin projekti Standardien hyödyntäminen teollisuuden mittauksissa kartoittaa standardien hyödyntämiseen ja käytettävyyteen liittyviä käytännön ongelmia teollisuudessa.

Mittatekniikan keskus toteuttaa yhdessä SFS:n kanssa koulutuspaketin, jonka avulla standardien hyödyntämistä pyritään edistämään ja helpottamaan.

Projektissa selvitetään, mitkä tekijät haittaavat tai estävät uusien GPS-standardien (GPS = Geometrical Product Specifications) soveltamisen tehokkaasti käytäntöön, ts. mitkä tekijät toimivat pullonkauloina estäen standardien tehokkaan hyödyntämisen yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Lisäksi selvitetään, onko aihealueen standardeissa sellaisia yksittäisiä kohtia, jotka tarpeettomasti hankaloittavat asioita käytännön näkökulmasta katsottuna. Samalla kartoitetaan sellaiset mahdolliset kohteet, jotka vielä kaipaavat standardisointia. Kohderyhmänä ovat kotimaan loppukäyttäjät, pk-yritykset, alihankintaketjujen yritykset sekä maahantuojat.

Saatujen tietojen pohjalta suunnitellaan koulutuspaketti, jonka laadinnassa painotetaan selvitysvaiheessa esille tulleita kriittisiä ongelmakohtia. Koulutuspaketti sisältää seminaaripäivän koulutusmateriaaleineen ja GPS-taskukirjan, joka on tarkoitettu jokapäiväiseksi hakuteokseksi valmistavan teollisuuden ammattilaisille. Koulutuksen tavoitteena on levittää tietoa standardien hyödyntämisestä käyttäjätasolle sekä myös herättää loppukäyttäjiä siihen tosiasiaan, että standardien sisältöön voi vaikuttaa osallistumalla erilaisten työryhmien toimintaan. Tavoitteena on vaikuttaa standardien sisältämän tiedon tehokkaaseen käyttämiseen sekä saada loppukäyttäjät kokemaan ne voimavarana.

Projektin taustavoimat

MIKES toteuttaa projektin kahden erikoistutkijan ja kahden tutkijan voimin. Tiimi käyttää apunaan asiantuntijoita Teknillisestä korkeakoulusta, Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistyksestä (MetSta ry). Projektin seurantaryhmänä toimii Metrologian neuvottelukunnan Standardisointi-työryhmä. MIKESistä projektissa mukana ovat tutkija Sari Saxholm, erikoistutkija Björn Hemming, erikoistutkija Veli-Pekka Esala ja tutkija Ilkka Palosuo, TKK:lta professori Kalevi Aaltonen, TTY:stä professori Heikki Tikka ja MetStasta GPS-standardien seurantaryhmän puheenjohtaja Jukka-Pekka Rapinoja.

Projektia rahoittavat MIKES ja SFS, molempien osuus kokonaisrahoituksesta on 50 %.

Professori Kalevi Aaltonen Teknillisestä korkeakoulusta on yksi projektin kolmesta asiantuntijasta. Hän työskentelee TKK:n Tuotantotekniikan laboratoriossa, ja on ollut aiemmin mukana mm. kolmiulotteisten tuotemallinnusten parissa. Aaltonen uskoo MIKESin projektin tarpeellisuuteen. - Standardeja on paljon, mutta niitä ei kuitenkaan aina käytetä, hän selittää.

Tekniikan kehitys näkyy myös standardisoinnissa

GPS-standardit eivät liity GPS-paikannukseen, vaan ne sisältävät muun muassa geometristen toleranssien asetantaa ja mittausteknisiä sovelluksia. Standardit ovat Aaltosen mukaan hyviä, mutta teollisuudessa tuntemattomia. GPS-standardit ovat kuitenkin olleet olemassa jo usean kymmenen vuoden ajan. Hän arvelee, että on olemassa paljon muitakin uinuvia standardeja. Edessä on suuri harppaus, ennen kuin ne saadaan arkikäyttöön.

Laatu ja mittaaminen kehittyvät huimaa vauhtia. Samalla yritykset ulkoistavat toimintojaan. Valmistusprosessin, suunnittelun tai tuotekehityksen siirtäminen yrityksen ulkopuolelle tuo haasteita. Etäisyydet eri yksiköiden välillä kasvavat, samoin väärinymmärrykset. Esimerkiksi kokoonpanotehtaille tulevien osien täytyy olla juuri oikeanlaisia ja kokoonpano tulee tehdä kaikilla tehtailla samalla tavalla. Näiden pohjalla on pakko olla standardin mukaisia tuotemäärittelyjä ja toimintatapoja.

Ennen luotettiin ammattitaitoon

Aiemmin yrityksissä oli omaa standardisointihenkilökuntaa, joka seurasi alan standardisointia ja oli mukana yrityskohtaisessa standardisointityössä. Tästä on kuitenkin jouduttu yrityksissä karsimaan ensimmäiseksi. Nykyään luotetaan siihen, että viralliset standardisointielimet tekevät työn yritysten puolesta.

Ennen standardivaateita ei pystytty kuvaamaan niin yksityiskohtaisesti kuin nykyään. Tuotteen laatu pyrittiin varmistamaan tiukoilla, väärin kohdennetuilla mittatoleransseilla. Lisäksi kaikkia toleranssimääritelmiä ei tunnettu. Papereista saattoi puuttua mittauksia ja toleransseja, mutta tiedettiin tekijän työtavat, joihin luotettiin. - Omassa talossa ei tarvinnut määritellä valmistuksen mittauksia, epäselvyyksistä pystyttiin helposti kysymään, Aaltonen selventää. Nykyisin puutteelliset tekniset dokumentit ovat helposti kiistan aiheita.

Standardeista yhteinen kieli

Nykyään määrittelydokumenttien symbolit ovat yksikäsitteisiä ja kaikki tulkitsevat niitä samalla tavalla, ainakin teoriassa. MIKESin erikoistutkija Björn Hemming kertoo, että merkintöjä on välillä kuitenkin vaikea ymmärtää. GPS-standardit ovat joskus tutkijallekin työläitä omaksua.

Myös Aaltonen pohtii merkintöjen käyttöä, erityisesti tuotantotekniikan puolella. Merkinnät ohjaavat valmistusta ja työjärjestystä eri elementeille. Toleranssien tulisi olla ohjeistuksena, sillä laadunvarmistus tukeutuu niihin. Väärät toleranssit näkyvät suurina kustannuksina. Karkeat toleranssit saadaan toteutettua yhden koneen avulla. Tarkemmat toleranssit tarvitsevat yhden sijaan useamman työvaiheen, jolloin lopullinen kustannus voi olla jopa satakertainen. Aaltosen mielestä GPS-standardit voisivatkin olla hyvä työkalu kustannustietoisuuden kasvattamiseen.

Koulutuksella eteenpäin

TKK:lla ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat tutustuvat toleransseihin ja muihin merkintöihin teknisen suunnittelun peruskurssilla. Kurssilla opetetaan insinöörin ”peruskielitaito”, josta on hyötyä myöhemmissä opinnoissa. Ammattiopinnoissa tehdään suunnitteluorientoituneita tehtäviä, joissa otetaan mukaan myös standardisoidut työtavat.

MIKESin projektiin liittyvän koulutuksen kohderyhmänä ovat yritysten ammattilaiset ja maahantuojat. Lisäksi tulisi luoda ulkopuolista täydennyskoulutusta mm. metalli-, muovituote- ja rakennustekniikkaan.

Projektin haasteena onkin juuri tietoisuuden ja ymmärryksen nostaminen. - On olemassa hyvät työkalut, käyttäkää niitä, Aaltonen tiivistää.

* * *

Standardit voivat alentaa kustannuksia

Oikein ja tehokkaasti käytettynä standardit voivat olla merkittävä yrityksen valmistuskustannuksia alentava tekijä. Esimerkiksi ”maksimimateriaalin vaatimuksen” (aikaisemmin menorajan periaate) tehokas hyödyntäminen väljentää valmistuksen työstötarkkuusvaatimuksia ilman kappaleen kokonaistarkkuuden (kokoonpanokelpoisuuden) laskua. Tätä voisi kutsua teollisuusmaiden vastaiskuksi halpavalmistusmaiden bulkkituotantoa vastaan. 

Mittatekniikan keskus on metrologian tutkimuslaitos

Mittatekniikan keskus on metrologian tutkimuslaitos, jonka palveluja hyödynnetään laajasti teollisuudessa. Suomen tarkimmat mittaukset ja kalibroinnit tehdään Mittatekniikan keskuksen laboratorioissa.

Juttu on julkaistu SFS-tiedotuksen numerossa 1/2010