aihealuebanneri_sahko_984x174
A- A+

Uudet sähköasennusstandardit ja -käsikirjat


                                                                                                                                                                                                            
Palaa otsikoihin

SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus

Standardi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus antaa vaatimukset sähkölaitteistoissa ja niiden lähellä tehtävän työn turvallisuudelle. Standardi koskee käytännössä kaikkea sähkötyötä ja suurta osaa käyttötyöstä. Standardista on julkaistu nyt kolmas painos. Edelliset painokset ovat vuosilta 1999 ja 2005.


Standardi SFS 6002 perustuu pääosin eurooppalaisen sähköalan standardointijärjestön CENELECin työryhmän BTTF 62-3 valmisteleman eurooppalaiseen standardiin EN 50110-1 (2013) Operation of electrical installations - Part 1: General requirements, joka sisältää yhteiset eurooppalaiset vaatimukset ja sen tavoitteena on yhtenäistää eurooppalaisia sähkölaitteistojen käyttöä ja sähkötöiden tekemistä koskevia käytäntöjä.


Käytäntöjä ei kuitenkaan voida täysin yhtenäistää, koska eri maissa on voimassa erilaisia lainsäädännön vaatimuksia. Sen takia on julkaistu EN 50110-2 (2010) Operation of electrical installations - Part 2: National annexes, jossa on viittauksina esitetty eri maissa voimassa olevat vaatimukset. Esimerkiksi Suomessa käytössä olevat sähkötöiden johtajaa ja käytön johtajaa koskevat vaatimukset ovat puhtaasti kansallisia, ja niitä koskeviin säädöksiin on viitattu osassa 2. Sen sijaan vaatimus siitä, että sähkötöitä saavat tehdä vain ammattihenkilöt, on yhteinen koko Euroopassa ja se on mukana standardin osassa 1.


Suomessa myös kansalliset vaatimukset on käytön helpottamiseksi yhdistetty tuttuun tapaan kansallisella tunnuksella varustetuksi standardiksi SFS 6002. Siinä on mukana EN-standardin osan 1 mukaiset yhteiset eurooppalaiset vaatimukset sellaisenaan ja olennaiset vaatimukset osassa 2 viitatuista suomalaisista asiakirjoista.


Asiaa on hankaloittanut se, että suomalaista sähköturvallisuuslainsäädäntöä uusitaan parhaillaan ja uusien säädösten pitäisi olla valmiina ensi vuoden keväällä. Tämän takia standardissa ei viitata suoraan tiettyyn säädökseen, vaan säädöksistä on otettu vain asiasisältö.


Standardin SFS 6002 kolmannen painoksen valmistelu aloitettiin kesällä 2013 SESKOn komiteassa SK 78 Sähkötyöturvallisuus. Komiteassa on iso joukko kokeneita asiantuntijoita, jotka keskustelivat asioista avoimesti ja pyrkivät samaan mahdollisimman käyttökelpoiset vaatimukset.


Standardiehdotus lähetettiin yleiselle lausunnolle syyskuussa 2014 ja lausuntoaika päättyi marraskuun lopussa. Lausunnoissa saatiin paljon hyviä parannusehdotuksia standardin sisältöön ja luettavuuteen. Erilaiset kommentit saatiin sovitettua yhteen ja standardi julkaistiin maaliskuun lopussa 2015.


Uuden painoksen muutokset verrattuna edelliseen painokseen

Standardin uudessa painoksessa on muutama uusi vaatimus ja useita uusia mahdollisuuksia. Muutokset on lueteltu standardin opastavissa tiedoissa.


Standardin SFS 6002 kolmannessa painoksessa on tehty seuraavia merkittäviä teknisiä muutoksia verrattuna standardin toiseen painokseen:

-      standardin soveltamisalan täsmentäminen sähkörautateiden ja rautateiden  liikkuvan kaluston osalta

-      vastuuhenkilöitä ja vastuutasoja koskevien määritelmien kehittäminen

-      suojavaatteita koskevan kohdan 4.6 tarkistaminen

-      hätätoimenpiteitä koskevan kohdan 4.9 lisääminen

-      induktion takia tehdyn maadoittamista ja potentiaalintasausta koskevien vaatimusten siirto kohdasta 6.2.5.3 kohtaan 6.1.2 ja sisällön tarkistaminen

-      jännitteen kytkemisen estämistä koskevan kohdan 6.2.3 täsmentäminen

-      jännitteettömyyden toteamista koskevan kohdan 6.2.4.1 täsmentäminen

-      työmaadoittamista koskevan kohdan 6.2.5 täsmentäminen

-      sulakkeiden vaihtamista koskevan kohdan 7.4.1 muuttaminen

-      vastuita koskevan esimerkin lisääminen liitteeseen B

-      valokaarivaaroja koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B

-      hätätoimenpiteitä koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B

-      sähköajoneuvoja koskevan liitteen U lisääminen

-      uusimpien kielto- ja varoitusmerkkien lisääminen liitteeseen V

-      henkilöstöä ja organisointia koskevan liitteen X uusiminen

-      jännitetöitä koskevan liitteen Y uusiminen

-      velvoittavien viittausten ja kirjallisuusluettelon päivittäminen.

Standardissa on lisäksi paljon pienempiä muutoksia, jotka selviävät tarkastelemalla uutta ja vanhaa standardia rinnakkain.


Uuden standardin käyttöönotto

Turvallisuus on hyvin tärkeä asia sähkötöissä. Sen takia myös sähkötyöturvallisuuden koulutukseen panostetaan ja SFS 6002 sisältö koulutetaan alan toimijoille. Periaatteena on, että standardin koulutus uusitaan viiden vuoden välein tai silloin kun vaatimuksissa tapahtuu olennaisia muutoksia.


Uutena vaihtoehtona mainitaan nyt myös dokumentoitu järjestelmä, jossa jatkuvasti ylläpidetään henkilöstön sähkötyöturvallisuuden osaamista. Standardin valmistelijoiden näkemyksen mukaan vaatimukset ovat muuttuneet, mutta muutokset ovat pääosin uusia mahdollisuuksia. Sen takia koulutuksen uusimista ei pidetä välttämättömänä, mutta se voi olla muuten kannattavaa.


Standardi SFS 6002 on julkaistu suomen- ja ruotsinkielisenä versiona ja englanninkielinen versio on valmisteilla. Standardi sisältyy myös uudistettuun SFS-käsikirjaan 600-2.


Täsmennykset standardin tekstiin

Standardin SFS 6002 kolmannen painoksen ensimmäisissä versioissa oli seuraavat kirjoitusvirheet, jotka on myöhemmissä versioissa korjattu. Korjaukset on esitetty alleviivattuna

-      sivu 12, kohta 3.3.3 viimeisen rivin loppu pitää olla: IEV 651-01-07

-      sivu 64, taulukon otsikko pitää olla: Taulukko Y.2 Yhteenveto erilaisista jännitetöistä

 

Palaa otsikoihin

SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset

Standardista SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset on julkaistu uusi painos. Uusi standardi perustuu uusiin esikuvastastandardeihin ja asioita on muutenkin mietitty uudella tavalla.


Uuden standardin taustaa

Suurjännitesähköasennuksia koskevien standardien laatiminen aloitettiin eurooppalaisella tasolla CENELECissä 1990-luvun alussa, kun perustettiin suurjänniteasennuksia käsittelevä komitea. Työn tuloksena julkaistiin vuonna 1999 harmonisointidokumentti HD 637 Power installations exceeding 1 kV a.c. Tämä tuli sopivaan aikaan myös Suomen kannalta, koska silloin oltiin juuri siirtymässä sitovista määräyksistä standardien käyttöön, ja tämä julkaisu otettiin vuonna 2001 käyttöön Suomessa standardina SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset.

Standardi oli varsin laaja ja antoi paljon enemmän taustatietoja kuin aikaisemmat sähköturvallisuusmääräykset. Suomessa standardi on otettu käyttöön hyvin kattavasti jakelu- ja teollisuusverkoissa.


Kansainvälisellä tasolla IEC aloitti suurjänniteasennuksia koskevan standardin valmistelun vuonna 1994. Se julkaisi vuonna 2002 standardin IEC 61936-1 Power installations exceeding 1 kV a.c. - Part 1: Common rules, jonka sisältö perustui pitkälti HD 637:ään. Sitä ei kuitenkaan otettu käyttöön Euroopassa.


Kun standardeja ryhdyttiin uusimaan vuonna 2008, oli aika jo kypsä IEC:n ja CENELECin rinnakkaiskäsittelylle. Valmistelun aikana kuitenkin selvisi, että maadoittamista koskevat vaatimukset poikkesivat Euroopassa ja muualla maailmassa varsin paljon. Sen takia uudessa vuonna 2010 julkaistussa standardin IEC 61936-1 toisessa painoksessa käsiteltiin maadoitusvaatimuksia vain varsin yleisellä tasolla, ja CENELEC valmisteli maadoituksia koskevia vaatimuksia täydentävän ja muuttavan erityisstandardin EN 50522 Earthing of power installations exceeding 1 kV a.c. vuonna 2011. Yhdessä EN 61936-1 ja EN 50522 korvasivat aikaisemman HD 637:n. Koska standardit ovat EN-standardeja, Suomenkin piti ottaa käyttöön ne käyttöön.


Suomalaisen standardin valmistelu

Entisen SFS 6001 standardin esikuva oli siis korvattu perusstandardilla ja täydentävällä maadoitusvaatimuksia koskevalla standardilla. SESKOn komitea SK 99 pohti tätä tilannetta ja totesi, että uusien standardin rakenne ja vaatimukset ovat hyvin samankaltaisia kuin aikaisemman SFS 6001:n. Kahden erillisen osittain päällekkäisen standardin käyttö on hankalaa ja sen takia päätettiin julkaista EN-standardit vain englanninkielisinä ja julkaista uusi SFS 6001, jossa esikuvastandardien sisällöt on yhdistetty.


Standardia valmisteltiin SESKOn komiteassa SK 99 Suurjännitesähköasennukset. Valmistelussa otettiin esikuvastandardien vaatimukset käyttöön sellaisenaan. Suomi oli jo eurooppalaisten standardien laatimisvaiheessa ilmoittanut kansallisia viranomaismääräyksiin liittyviä A-poikkeuksia kuten perusvaatimuksia tiukemmat kotelointiluokkavaatimukset ja kansalliset palosuojausvaatimukset. Suomi on ilmoittanut myös luonnonolosuhteista johtuvia kansallisia erityisolosuhteita kuten lumesta johtuva tarve suurentaa eräitä etäisyysmittoja. Tämän takia oli mahdollista tehdä standardin perusteksti suorana käännöksenä.


Koska suomalaisen maaperän huono johtavuus aiheuttaa hankaluuksia maadoitusten toteuttamisessa, on asiaa selvitetty SFS 6001:n kansallisessa valmistelussa. Erityistä huomiota kiinnitettiin suur- ja pienjänniteasennusten yhteisissä maadoituksissa sallittuihin kosketusjännitteisiin. Asennuksen suojajohtimissa esiintyvä kosketusjännite riippuu maadoitusjännitteestä ja mm. ympäristön johtavuudesta ja lisäresistanssien kuten jalkineiden käytöstä. Esikuvastandardin mukaan peruslähtökohtana on konservatiivinen näkemys. jonka mukaan maadoitusjännite saa yleensä olla kaksinkertainen verrattuna IEC:n perusjulkaisuissa sallittuihin kosketusjännitteisiin. Alueilla, joissa on huonosti johtava maaperä voidaan sallia kuitenkin jopa viisinkertaiset arvot. Tämä vaatimus on kuitenkin sanottu EN-standardissa varsin yleisellä tasolla ja sen takia asiaa on selvitetty SFS 6001:n erilisessä liitteessä.


Asiaa haluttiin selvittää perusteellisesti uuden standardin valmisteluvaiheessa ja sen takia Energiateollisuus teetti Aalto-yliopistoilla tutkimuksen vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisestä. Tutkimuksen tulosten perusteella vaarallisen kosketusjännitteen esiintymisen todennäköisyys on käytännössä hyvin pieni. Todennäköisyyttä voidaan pienentää joko alentamalla maadoitusjännitettä tai pienentämällä kosketusjännitteen aiheuttaman suoran maasulun todennäköisyyttä. Uudessa standardissa maasulun todennäköisyyden minimoimiseen onkin kiinnitetty huomiota edellyttämällä mm. että muuntamoiden ylijännitesuojaukseen käytetään virtaa rajoittavia ylijännitesuojia eikä suoran maasulun aiheuttavia kipinävälejä. Tällä saadaan turvallisuutta parannettua kustannustehokkaammin kuin maadoituksia lisäämällä.


Standardin sisällön muita muutoksia

Standardissa on luonnollisesti paljon muitakin muutoksia, koska edellisen painoksen julkaisemisesta on kohta 15 vuotta.


Vanha HD 637 ei ollut nykyisten standardin rakennetta koskevien vaatimusten mukainen mm. sen takia, että siinä ei ollut omaa lukua velvoittaville viittauksille. Uudessa standardissa on lisätty luku 2 velvoittaville viittauksille ja sen takia muidenkin lukujen numerointi on muuttunut.


Tulipalolta suojaamista koskeva kohta 8.7 on uusittu kansallisten vaatimusten mukaiseksi.


Aikaisemman standardin maadoituksia koskeva luku 9 on korvattu EN 50522 perustuvilla luvuilla 10 – 12.


Standardiin on lisätty kansallista soveltamista koskeva liite NA, jossa on esitetty ohjeet mm. maadoitusjännitevaatimusten soveltamisesta. Liitteessä on annettu myös perusvaatimukset pylväsmuuntamoiden turvallisuudelle siten, että jo vanhentunut erityinen pylväsmuuntamostandardi SFS 2646 voidaan kumota.


Standardi SFS 6002 on julkaistu elokuun lopussa. Standardi julkaistaan myöhemmin myös ruotsiksi. Standardi sisältyy kokonaisuudessaan uudistettuun SFS-käsikirjaan 601 Suurjännite­sähköasennukset ja ilmajohdot.


Täsmennykset standardin tekstiin

Standardin SFS 6001 toisen painoksen ensimmäisissä versioissa oli seuraavat kirjoitusvirheet, jotka on myöhemmissä versioissa korjattu. Korjaukset on esitetty alleviivattuna.

-      sivu 81, kuva 10 a) kuvateksti: Palonkestävyys vähintään EI 120 (REI 120)

-      sivu 82 selite sektoria a): Tällä alueella sijaitsevan seinän palonkestävyyden on oltava 120 minuuttia (REI 120).

-      Sivu 145, kohta NA 11.1.2 ensimmäisen kappaleen kolmas rivi: Mitoitus kosketusjännitteen mukaan tehdään kohdan 10.5 mukaisesti.

-      sivu 145. kohta NA 11.1.3 I, toinen kappale ensimmäinen rivi: Suurjännitesähköasemilla (esim. 110 kV, 110/20 kV) osalta noudatetaan kohdan 10.5 vaatimuksia.

-      sivu 146. kohta NA 11.1.3 II, kolmas kappale toinen rivi: käyttää suurempia kertoimia kohdan 10.5 vaatimusten tai seuraavien periaatteiden mukaan

 

Palaa otsikoihin

Ilmajohtojen uudet standardit

Myös ilmajohtoja koskevat standardit on uudistettu. Samalla on hiukan hankalaksi osoittautunutta standardien rakennetta muutettu ja erillisten standardien määrä on pienentynyt.


Ilmajohtoja koskevat vaatimukset on esitetty standardisarjassa SFS-EN 50341. Yleiset vaatimukset on esitetty standardissa SFS-EN 50341-1 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 1: Yleiset vaatimukset. Yhteiset määrittelyt. Koska ilmajohtoihin vaikuttavat voimakkaasti myös ympäristöolosuhteet, ei ole järkevää soveltaa samoja vaatimuksia kaikkialla Euroopassa. Sen takia standardisarjaan sisältyy osa 2, jossa on annettu erityisvaatimukset eri maille. Tällä hetkellä vain Iso-Britannia, Suomi, Tšekki ja Viro ovat saaneet valmiiksi nämä kansalliset standardit. Suomen erityisvaatimukset on annettu standardissa SFS-EN 50341-2-7 Vaihtosähköilmajohdot yli 1 kV jännitteillä. Osa 2-7: Suomen kansalliset velvoittavat määrittelyt.


Ilmajohtoja koskevien standardien rakenne on muuttunut standardien edellisestä versiosta. Standardisarja EN 50341 uusi versio koskee kaikkia yli 1 kV ilmajohtoja. Aikaisemman alle 45 kV ilmajohtoja koskevan standardisarjan EN 50423 sisältö on otettu mukaan uuteen standardisarjaan. Aikaisemman kansallisen standardin SFS 6003 Pienjänniteilmajohdot sisältö on yhdistetty Suomea koskevaan osaan 2-7. Siten käytössä on enää kaksi standardia aikaisemman neljän sijasta ja se helpottaa standardien käyttöä.


Ilmajohtojen mitoitus jakautuu mekaaniseen mitoitukseen ja sähköiseen mitoitukseen. Vaikka ilmajohdon pylväiden ja mastojen rakenne on samankaltainen, poikkeaa niiden mekaaninen mitoitus, koska johtimet aiheuttavat omat kuormituksensa ja ne siirtävät kuormituksia pylväiden välillä. Mekaanisessa mitoituksessa otetaan huomioon kuormitukset kuten tuuli ja jää, johdon vaurioitumisesta johtuvat varmuuskuormat, oikosuluista aiheutuvat mekaaniset voimat ja rakentamisen ja kunnossapidon aikaiset kuormat. Ilmasto vaikuttaa voimakkaasti varsinkin tuuli- ja jääkuormiin. Sähköinen mitoitus käsittää mm. vaatimukset jännitteisten osien välisille etäisyyksille ja jännitteisten osien etäisyydelle muista osista sekä maadoitusten vaatimukset. Sähköisen mitoituksen vaatimukset ovat samankaltaisia kuin standardissa SFS 6001.


Suomen kansallisessa osassa 2-7 annetaan vaatimukset Suomessa käytettäville arvoille. Erityisesti osassa annetaan ohjeita harustetuille puupylväsrakenteille, jotka ovat Suomessa hyvin tavallisia. Kansallinen osuus ottaa huomioon myös pienjänniteilmajohtojen vaatimukset.


Standardit SFS-EN 50341-1 ja SFS-EN 50341-2-7 on julkaistu versioina, joissa on sekä suomen että englanninkieliset tekstit. Ne julkaistaan myöhemmin myös uusittavassa SFS-käsikirjassa 603 Ilmajohtostandardit. SFS-käsikirjassa 601 on supistettu versio ilmajohtoja koskevista vaatimuksista.


Täsmennys SFS-käsikirjaan 601

Sivu 225 taulukon 5.11 otsikointia täsmennetään:

 

Taulukko 5.11 - Vähimmäisetäisyydet lämmittämättömiin rakennuksiin



 

Etäisyystapaukset: Lämmittämättömät rakennukset

Johto rakennuksen yläpuolella

Johto rakennuksen lähellä

(vaakasuora etäisyys)

 

Kuormitus-tapaus

Palamaton katto, jonka kaltevuus on yli 15° vaakatasosta

Palamaton katto, jonka kaltevuus on enintään 15° vaakatasosta

Paloa kestämätön katto

 






 

 

Palaa otsikoihin

SFS-käsikirja 600-2 ajan tasalle

SFS-käsikirjan 600-2 Sähköasennukset. Osa 2: Sähkötyöturvallisuus, erityisasennukset ja liittyvät standardit tarkoituksena on antaa erityisesti sähköasennusten parissa työskenteleville ja niitä asioita opiskeleville henkilöille helpossa ja kohtuuhintaisessa muodossa tietoja erikoisasennusten standardeista ja asennuksiin liittyvien laitteiden standardeista. Myös näitä standardeja uusitaan ja sen takia käsikirja on saatettu ajan tasalle ja siinä on mukana seuraavat standardien uudet painokset:

o    SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus (julkaistu vuonna 2015)

o    SFS-EN 1838 Valaistussovellukset. Turvavalaistus (2014)

o    SFS-EN 50438 Tekniset vaatimukset yleisen pienjännitejakeluverkon kanssa rinnan toimiville mikrogeneraattoreille (2015)

o    SFS-EN 60529/A2 Sähkölaiteiden kotelointiluokat (2015), Lisäys standardiin SFS-EN 60529 + A1 (2000)


Käsikirjaan sisältyi aikaisemmin myös sähköturvallisuuslaki ja muut sähköturvallisuutta koskevat säädökset. Koska säädökset on tarkoitus uusia ensi keväänä, ne on jätetty pois käsikirjasta.

 

Palaa otsikoihin

SFS-käsikirja 602 PDF sähköasennusstandardien esikuvista

Standardisarja SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset perustuu eurooppalaiseen CENELECin standardisarjaan HD 60364 Low-voltage electrical installations. Nyt nämä HD 60364-standardit on koottu yhteen SFS-käsikirjaan 602 Eurooppalaiset sähköasennusstandardit HD 60364. Käsikirja ei sisällä SFS 6000-sarjan kansallista osaa 8 eikä erikseen merkittyjä kansallisia poikkeuksia. standardista HD 60364-5-53 on valmisteilla uusi painos ja sen takia sitä ei ole mukana käsikirjassa.


Käsikirjassa saa tiiviissä ja edullisessa paketissa tiedot SFS 6000-sarjan esikuvastandardeista. Käsikirjaa voi käyttää myös lähdeaineistona silloin, kun tehdään kansainvälisiä projekteja, joissa on viitattu HD 60364 tai kansainvälisiin IEC 60364-standardeihin. SFS-käsikirjassa 602 saat näiden sisällön hyvin edullisesti.


Käsikirja on sen suuren sivumäärän takia julkaistu vain sähköisenä DRM-suojattuna PDF-julkaisuna.

 

Palaa otsikoihin

SFS-käsikirja 640 on opas hyvästä suomalaisesta sähkökeskuksesta

Suomessa on pitkät perinteet hyvien jakokeskusten rakentamisesta. Kaikkia näitä asioita ei ole saatu mukaan keskuksia koskeviin standardeihin, vaan ne ovat olleet perimätiedon ja nyt jo vanhentuneen SFS-käsikirjan 154 varassa. Uusi SFS-käsikirja 640 Sähkökeskukset on ajan tasalla oleva opas hyvän suomalaisen jakokeskuksen rakentamiseen ja valintaan.


Käsikirja sisältää seuraavat jakokeskuksiin liittyvät standardit:

o    SFS-EN 61439-1 Pienjännitekeskukset. Osa 1: Yleisvaatimukset

o    SFS-EN 61439-2 Pienjännitekeskukset. Osa 2: Ammattikäyttöön tarkoitetut kojeistot

o    SFS-EN 61439-3 Pienjännitekeskukset. Osa 3: Maallikoiden käyttöön tarkoitetut keskukset (jakokeskukset)

o    SFS-EN 61439-4 Pienjännitekeskukset. Osa 4: Erityisvaatimukset työmaakeskuksille

o    SFS-EN 61439-5 Pienjännitekeskukset. Osa 5: Jakeluverkkokeskukset

o    SFS-EN 62208: 2014 Tyhjät koteloinnit jakokeskuskäyttöön. Yleiset vaatimukset

o    SFS 2529: 2012 Vaihtosähköenergian mittaus. Energiamittarin alusta

o    SFS 3381: 2014 Vaihtosähköenergian mittaus. Mittauslaitteistot


Kirja sisältää myös SESKOn pienjännitekeskuskomitean SK 121B laatimat ohjeet standardien soveltamisesta suomalaiseen käytäntöön. Näissä ohjeissa käsitellään standardien soveltamisen lisäksi mm. keskusten sisäistä suojausta ja osittaista kosketussuojausta, oikosulkusuojausvaatimusten toteuttamista, johtimien liitäntöjä, ylijännitesuojausta ja energiamittausta - eli asioita, joista on olemassa hyvät suomalaiset käytännöt.


Käsikirjan vaatimuksia kannattaa käyttää viittauksena keskuksia hankittaessa ja näin saada turvallisesti käytettäviä ja taloudellisia keskuksia.

Palaa otsikoihin

 

Palaa otsikoihin

Oppilaitoksille erityisetuja

On tärkeää, että standardeja käytetään jo sähkötekniikan perusopetuksessa. Sen takia SFS-käsikirjoista 600-1 ja 600-2 sekä 601 on julkaistu normaaleja kirjoja edullisemmat vihreäkantiset oppilaitosversiot korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten perustutkintoa opiskeleville opiskelijoille.


Myös aikuisopiskelijat saavat alennusta normaaleista standardien ja käsikirjojen hinnoista. Kysy lisää SFS:stä.