header kompassi
A- A+

Näppäimistön standardin synty

 

Julkaistu 13.6.2017


Aina, kun kirjoitat tekstiä erilaisilla näppäimistöllä ovat kirjaimet oudossa järjestyksessä alkaen QWERTY. Miksi juuri tässä järjestyksessä? Vastauksen hakeminen tähän kysymykseen vie meidät ajassa taaksepäin runsaat 140 vuotta.

 

näppäimistö

Idean sijoittaa kirjaimet nykyisille paikoilleen esitti insinööri Christopher Lathan Sholes. Hänen vuonna 1868 markkinoille tuomassa ensimmäisessä kaupallisessa kirjoituskoneessa kirjaimet olivat aakkosjärjestyksessä kahdessa rivissä. Kirjoituskoneella oli paha taipumus jumiutua kokonaan, kun sillä kirjoitettiin nopeaan kirjaimien juuttuessa toisiinsa. Tästä ongelmasta pääsemiseksi hän apulaisineen laati 1873 näppäimistön, jossa usein peräkkäin esiintyvät kirjaimet ovat eri puolilla näppäimistöä. Sholes ei itse ryhtynyt markkinoimaan uusia koneita vaan tarjosi ideaansa Remingtonin tehtaalle, joka otti sen kaupalliseen käyttöön.

 

Aluksi koneissa vain isoja kirjaimia

 

Vuonna 1874 Remington ryhtyi valmistamaan kirjoituskoneita, joissa näppäimet olivat nykyisillä paikoillaan. Tämä ensimmäinen QWERTY-järjestelmän kone ei vielä ollut menestys. Osaksi varmaankin siitä syystä, että sillä saattoi kirjoittaa vain isoja kirjaimia. Toinen versio tuli markkinoille vuonna 1878 ja siitä tuli suurmenestys, koska sillä saattoi kirjoittaa sekä isoja että pieniä kirjaimia.

 

QWERTY-järjestelmän etuna oli myös se, että koska Remingtonin tehtaan kirjoituskoneen nimi oli Type Writer, tehtaan myyntimiesten oli näppärä kirjoittaa tämä QWERTY-näppäimistön avulla: kaikki kirjaimet löytyvät samalta riviltä.

 

QWERTY-näppäimistö yleistyi nopeasti kun ryhdyttiin käyttämään kymmensormijärjestelmää. Kirjoituskonetehtaat valmistivat QWERTY-järjestelmän koneita, koska sellaisille oli kysyntää. Tämä taas lisäsi kymmensormijärjestelmäkurssien suosiota.

 

Tietokoneajalla syy nykyiseen epäergonomiseen näppäinjärjestykseen on poistunut. Järjestystä ei kuitenkaan ole muutettu, koska ihmiset ovat tottuneet siihen.

 

SFS-standardi valmistui 1959

 

QWERTY-näppäimistö ei aivan sellaisenaan ole käytössä kaikkialla, koska eri kieliä varten on erilaisia tarpeita. Suomessa tarvitaan paikat myös pohjoismaisille kirjaimille å, ä ja ö. Suomessa oli pitkään käytössä kaksi kilpailevaa näppäimistöjärjestelmää. Tilanteesta päästiin vuonna 1959, kun Suomen Standardisoimisliitto SFS vahvisti standardin kirjoituskoneiden näppäimistöstä.

 

Kirjainten järjestys näppäimistöllä muuttui Suomessa 1970-luvulla, kun pohjoismaiset kirjaimet å, ä ja ö siirrettiin vuoden 1959 standardissa sovituilta paikoiltaan alariviltä nykyisille paikoilleen vuonna 1976.  Tilalle tulivat pilkku, piste ja väliviiva. Syynä oli se, että 1971 ensimmäisessä kansainvälisessä näppäimistön ISO-standardissa oli standardisoitu pilkku ja piste nykyisille paikoilleen.

 

Vuonna 2008 SFS vahvisti uuden standardin näppäimistöstä. Tällä kertaa minkään näppäimen paikkaa ei vaihdettu. Sen sijaan uusien merkkien tuottamisessa käytetään hyväksi Alt Gr -näppäintä. Esimerkiksi asteen ja promillen merkki syntyvät aiempaan helpommin uudella näppäimistöllä. Näitä ominaisuuksia ei kenenkään ole pakko käyttää tai edes tuntea, ellei niitä koe tarvitsevansa.

 

QWERTY-järjestelmää ovat pystyneet horjuttamaan vain kännykät. Tekstiviestejä kirjoitettiin aluksi käyttämällä kahdeksaa näppäintä. Kirjoittamisen hankaluus ja hitaus vei puhelimien kehitystä eteenpäin ja  useimpiin kännyköihin ilmaantui QWERTY-näppäimistö, mutta edelleen osa puhelimista käyttää kahdeksan näppäimen kirjoitusta.  

 


SFS Kauppa

online.sfs.fi

Lausuntopyyntöpalvelu


rss Uutiset

12.10.2018 Standardit esillä Suomen Kansallismuseon uusimmassa näyttelyssä

Suomen Kansallismuseossa avautui ”10 000 vuotta muotoilua – Ihminen Aine Metamorfoosi” -näyttely, jossa on esillä viisi vanhaa kansallista standardia vuosilta 1927–1959 sekä yksi edelleen voimassa oleva standardi vuodelta 2008. Standardien aiheina ovat jäkälälaatikko (1929), jalasväli (1951), viinapullo (1944), paperikoot (1927), kirjoituskoneiden näppäimistö (1959) ja näppäimistökaavio (2008).

Lue lisää

9.10.2018 Mikä viikko?

Nykyisin kansainvälisessä käytössä oleva viikkojen numerointi perustuu kansainväliseen standardiin ISO 8601. Standardin mukaan viikko alkaa maanantaista ja vuoden viikot numeroidaan vuoden alusta lähtien siten, että viikko 1 on ensimmäinen viikko, johon kuuluu vähintään neljä alkaneen vuoden päivää eli vuoden ensimmäinen torstai.

Lue lisää

8.10.2018 SFS:n luettelo 4/2018 ilmestynyt

SFS:n luettelo 4/2018 on julkaistu SFS:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/luettelot . Luettelossa mainitaan kesä-syyskuussa 2018 vahvistetut ja kumotut SFS-standardit sekä uusimmat CENin julkaisut. Luettelo julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Seuraava luettelo ilmestyy tammikuussa 2019.

Lue lisää



SFSedu oppilaitosportaali

European Committee for Standardization

International Organization for Standardization