header kompassi
A- A+

Suomessa matkataan junilla leveästi

 

IMG_3973Julkaistu 16.8.2017


Suomen rautateillä junat kulkevat raideleveydellä, joka poikkeaa Euroopassa yleisesti käytössä olevasta raideleveydestä 1 435 mm. Suomessa on käytössä niin kutsuttu leveä raideleveys 1 524 mm. Miksi näin?

 

Ensimmäinen rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan avattiin vuonna 1862. Jo vuonna 1851 oli avattu rautatie Pietarista Moskovaan ja raideleveys oli 1 524 mm. Oli luontevaa, että Suomessa otettiin käyttöön venäläinen raideleveys, olihan Suomi osa Venäjää. 

 

Leveä raide tuli Venäjälle Yhdysvalloista. Pietarin Moskovan rautatietä oli rakentamassa yhdysvaltalainen insinööri Georg Whistler. Hän oli kotoisin etelävaltioista, joissa oli käytössä leveys 1 524 mm. Raideleveys standardisoitiin Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja etelävaltioiden rautatiet muutettiin leveyteen 1 435 mm.

 

Seuraavaksi Suomessa otettiin käyttöön rata Riihimäeltä Pietariin vuonna 1870. Ennakkoon käytiin laajaa keskustelua raideleveydestä. Monet olivat Suomessa kapeamman raiteen kannalla.

 

Keskustelu loppui lyhyeen kun keisari antoi käskykirjeen radan rakentamisesta. Keisarillisen majesteetin 9. joulukuuta 1867 antama armollinen julistus erinäisistä määräyksistä rautatien rakentamisen suhteen määräsi, että Suomen Suuriruhtinaskunta rakentaa rautatien ”viisi jalanmittaa” leveänä Riihimäeltä Pietariin.

 

Venäläiset sotilasviranomaiset olivat vaatineet samaa raideleveyttä kuin Venäjällä. Suomen rautatiet eivät kuitenkaan olleet yhteydessä Venäjän rautatiehen ennen kuin rautatiesilta Nevan yli rakennettiin 1910-luvulla.

 

Suomen ja Venäjän rautateillä ei nykyisin ole millilleen sama raideleveys. Venäjän raideleveys on pyöristetty 1 520 milliin. Tästä syystä Allegro-junien  raideleveys on kompromissi: 1 522 milliä.

 

Raitiovaunuilla on Helsingissä käytössä raideleveys 1 000 mm. Tampereelle tulossa olevan raitiotien raideleveydeksi on päätetty ottaa 1 435 mm. Euroopassa yleinen rautateiden raideleveys tulee käyttöön näin myös Suomessa.


 


SFS Kauppa

online.sfs.fi

Lausuntopyyntöpalvelu


rss Uutiset

12.10.2018 Standardit esillä Suomen Kansallismuseon uusimmassa näyttelyssä

Suomen Kansallismuseossa avautui ”10 000 vuotta muotoilua – Ihminen Aine Metamorfoosi” -näyttely, jossa on esillä viisi vanhaa kansallista standardia vuosilta 1927–1959 sekä yksi edelleen voimassa oleva standardi vuodelta 2008. Standardien aiheina ovat jäkälälaatikko (1929), jalasväli (1951), viinapullo (1944), paperikoot (1927), kirjoituskoneiden näppäimistö (1959) ja näppäimistökaavio (2008).

Lue lisää

9.10.2018 Mikä viikko?

Nykyisin kansainvälisessä käytössä oleva viikkojen numerointi perustuu kansainväliseen standardiin ISO 8601. Standardin mukaan viikko alkaa maanantaista ja vuoden viikot numeroidaan vuoden alusta lähtien siten, että viikko 1 on ensimmäinen viikko, johon kuuluu vähintään neljä alkaneen vuoden päivää eli vuoden ensimmäinen torstai.

Lue lisää

8.10.2018 SFS:n luettelo 4/2018 ilmestynyt

SFS:n luettelo 4/2018 on julkaistu SFS:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/luettelot . Luettelossa mainitaan kesä-syyskuussa 2018 vahvistetut ja kumotut SFS-standardit sekä uusimmat CENin julkaisut. Luettelo julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Seuraava luettelo ilmestyy tammikuussa 2019.

Lue lisää



SFSedu oppilaitosportaali

European Committee for Standardization

International Organization for Standardization