header ajankohtaista
A- A+

Tutkittua tietoa standardien hyödyistä

 

Standardien hyödyt yhteiskunnalle ovat mittavat. Tästä on viime vuosina saatu eri maista useita tutkimustuloksia.

 

Ensimmäinen standardien kokonaistaloudellista hyötyä kartoittanut tutkimus julkaistiin Saksassa vuonna 2000. Se on päivitetty vuonna 2011. Standardien taloudelliseksi hyödyksi Saksassa on tutkimuksessa arvioitu vuonna 2011 kaikkiaan 0,72 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tutkimuksen mukaan vientimaan vaatimukset täytetään käyttämällä EN-, IEC- ja ISO-standardeja. Etuina yritykset mainitsivat myös sen, että eurooppalaiset ja maailmanlaajuiset standardit helpottavat sopimusten tekoa sekä vähentävät kaupan esteitä. Tutkimuksen mukaan standardisointi vähentää merkittävästi yritysten transaktiokustannuksia (tiedonkeruu, neuvottelut, markkinakartoitukset jne.).

 

Vuonna 2015 julkaistu Britannian talousministeriön tilaama tutkimus laskee työn tuottavuuden kasvusta Britanniassa johtuvan standardeista 37 prosenttia. Makrotaloudellisen tutkimuksen lisäksi tutkimukseen tueksi tehtiin kysely 527 brittiyritykselle. Standardien käytölle tärkeä syy on laadun takaaminen ja kustannusten minimoiminen. Keskeinen syy on myös terveys- ja turvallisuusriskien vähentäminen. Standardeja käytetään myös tehokkaan viestinnän mahdollistamiseen kaupankäynnissä.  


Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät standardit ovat yleisimmin käytössä brittiyrityksissä. Kaikkiaan 80 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti käyttävänsä niitä. Hallintajärjestelmästandardeja käytti 75 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. Suurista yrityksistä käytti hallintajärjestelmästandardeja peräti 98 prosenttia. Tutkimus selvitti myös standardien roolia riskienhallinnassa. Tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin säädöstenmukaisuuden optimointi (89 %). Tärkeää on myös parempi vastuiden hallinta (76 %). 

 

Ranskan standardisoimisjärjestö AFNOR julkaisi 2009 teettämänsä tutkimuksen standardisoinnin taloudellisista vaikutuksista. Tutkimuksen mukaan Ranskassa neljäsosa bruttokansantuotteen kasvusta johtuu standardisoinnista. Makrotaloudellisen analyysin lisäksi tutkimuksen tulokset perustuvat yrityskyselyyn, johon otti osaa 1 790 kaikenkokoista yritystä tai organisaatiota eri aloilta. Yli kaksi kolmannesta haastatelluista yrityksistä katsoi, että standardisointi auttaa voiton saavuttamisessa.

 

Kaikkiaan 1 146 ranskalaiselle yritykselle tehdyssä toisessa kyselyssä (Paris-Dauphine University 2012) on kartoitettu standardien ja innovaatioiden yhteyksiä. Tutkimus osoittaa, että parhaiten innovaatioiden suhteen menestyvät yritykset käyttävät standardia ISO 9001. Vielä selvemmin yhteys näkyy, kun myös yrityksen alihankkijat käyttävät standardia ISO 9001. Tutkimustulos perustuu useisiin indikaattoreihin, joita ovat tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus kuluista, uusien ja parannettujen tuotteiden osuus markkinoilla, innovaatioprojektien määrä sekä uudet teknologiset prosessit. Hyöty standardista ISO 9001 edellyttää johdon sitoutumista standardin periaatteiden ottamiseen käyttöön organisaatiossa. Tärkeää on myös alihankkijoiden sitoutumiseen standardin käyttöön.

 

Suomessa ei ole tehty tutkimusta standardien makrotaloudellisesta vaikutuksesta. Maassamme ovat paljolti käytössä samat standardit kuin Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa, josta syystä näissä maissa tehdyt tutkimukset kuvaavat myös tilannetta Suomessa.


Suomessa on Yhteiskuntavastuun yhdistys FIBS kartoittanut 2016 yhteiskuntavastuukyselyssään mm. ohjeistoja, joita organisaatiot käyttävät. Tutkimuksen mukaan yleisimmin on käytössä ympäristöasioiden hallinnan ISO 14000 –standardisarja. Sitä käytti 62 prosenttia yrityksistä. Vuodesta 2015 kasvua on kuusi prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa ei tarjottu vaihtoehdoksi standardia ISO 9001, josta syystä sen osuutta ei tiedetä. Toiseksi käytetyin on työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmien standardi OHSAS 18001. Standardia käyttää 38 prosenttia yrityksistä. Yhteiskuntavastuustandardin ISO 26000 suosio on kasvussa. Nyt sitä käyttää 26 prosenttia organisaatioista. Suosio on kolminkertaistunut vuodessa. Tutkimukseen osallistui 202 toimitusjohtajaa ja yritysvastuusta vastaavaa johtajaa Suomen Top 1000 –yrityksestä. Tiedonkeräys ja –käsittely toteutettiin standardia SFS-ISO 20252 noudattaen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu ja käsitteistö perustuvat osittain kansainväliseen yhteiskuntavastuustandardiin SFS-ISO 26000.  


Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS