header ajankohtaista
A- A+

Uusi ISO-standardi auttaa kaupunkeja kestävän kehityksen tiellä

 

Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on julkaissut johtamisjärjestelmästandardin, joka käsittelee kestävän kehityksen hallintaa kaupungeissa ja yhdyskunnissa.  Standardi Sustainable development in communities – Management system for sustainable development – Requirements with guidance for use (ISO 37101:2016) auttaa kaupunkeja ja yhdyskuntia kehittymään elinvoimaisemmiksi, älykkäämmiksi ja kestävämmiksi sekä viestimään saavutuksista.

 

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka ottaa huomioon tämän päivän ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta täyttää tarpeensa. Väestönkasvu ja planeetallemme asetettavat kasvavat tarpeet ovat tehneet kestävästä kehityksestä yhden maailman suurimmista haasteista. Osa kestävää kehitystä edistävästä konkreettisesta työstä toteutetaan kaupungeissa ja yhdyskunnissa, joiden merkitys on jatkuvasti kasvamassa. Vuonna 2030 maailman väestöstä arvioidaan jo 70 % asuvan kaupungeissa. Standardi on suunniteltu tukemaan ja tehostamaan tätä alueellista ja useiden eri toimijoiden tekemää työtä.

 

Standardi ohjaa kaupunkeja ja yhdyskuntia kestävän kehityksen tavoitteiden asettamisessa sekä strategian luomisessa, joka tukee alueellista tarvetta parhaiten.   Se korostaa kestävästä kehityksestä kiinnostuneiden sidosryhmien osallistamista.  Standardi ISO 37101 soveltuu kaupungeille ja muille yhdyskunnille niiden koosta, rakenteesta, tyypistä tai sijainnista riippumatta. Standardi noudattaa samaa rakennetta kuin useat muut kansainväliset johtamisjärjestelmän standardit, kuten laadunhallintajärjestelmän ISO 9001. Kansainväliset johtamisjärjestelmien standardit ovat organisaatioissa laajasti käytössä työkaluna toiminnan kehittämisessä. Yhtenäinen rakenne helpottaa usean standardin yhtäaikaista käyttöä.


Konkreettista tukea strategian ja toteutuksen suunnitteluun

 

Standardi ISO 37101, kuten monet muut hallintajärjestelmästandardit, perustuu jatkuvan parantamisen PDCA-malliin Plan-Do-Check-Act (suunnittele, toteuta, arvioi, toimi). Tämä tarkoittaa sitä, että käyttäjiä vaaditaan säännöllisesti mukauttamaan tavoitteitaan ja strategioitaan varmistamaan jatkuvaa kehitystä.

 

  • Suunnitteluvaiheessa asetetaan tavoitteet ja prosessit, jotka ovat välttämättömiä yhteisön päämäärin mukaisten tulosten saavuttamiseksi.

  • Toteutusvaiheessa otetaan käyttöön prosessit ja saavutetaan tavoitteet.

  • Arviointivaiheessa tarkkaillaan ja mitataan prosesseja yhteisön politiikan, tavoitteiden ja sitoumusten suhteen ja raportoidaan tulokset.

  • Toimintavaiheessa ryhdytään tarvittaviin toimiin suorituksen parantamiseksi.

 

Standardi ISO 37101 tukee sekä strategisen että operatiivisen tason työskentelyä. Strategiseen työhön liittyvät askeleet keskittyvät toimintaympäristöön (context), johtajuuteen (leadership) ja parantamiseen (improvement). Strategisten askeleiden on tarkoitus olla toistuvia.  Toteuttamiseen liittyvät, peräkkäisiksi suunnitellut, askeleet koostuvat suunnittelusta (planning), tukitoiminnoista (support), toiminnasta (operation) ja suorituskyvyn arvioinnista (evaluation).

 

kestävät

 

Suunnitteluvaiheessa organisaation tulee esimerkiksi saavuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteet päättää mitä tehdään, mitä resursseja tarvitaan, kuka on vastuussa, koska projekti saadaan valmiiksi ja kuinka tuloksia arvioidaan.

 

Toimintaympäristöä käsitellään kuuden kestävän kehityksen laajaan tavoitteen kautta (purposes of sustainability), jotka yhteisön tulee arvioida kestävän kehityksen strategiassaan. Kestävän kehityksen tavoitteita ovat houkuttelevuus (attrativeness), ympäristön vaaliminen ja parantaminen (preservation and improvement of environment ), poikkeuksellisten ilmiöitten sieto (resilience), vastuullinen raaka-aineiden käyttö (responsible resource use), sosiaalinen yhteenkuuluvuus (social cohesion) sekä hyvinvointi (well-being). Arvioidessaan strategiaansa standardi ohjaa ottamaan huomioon vuonna 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet. Erityisesti on huomioitava tavoite 11, jonka mukaan kaupungit ja yhteisöt on tehtävä turvallisiksi ja kestäviksi.

 

Kestävää kehitystä tarkastellaan hallinnon, koulutuksen, innovaatioiden, terveyden, kulttuurin, yhteisöllisyyden, talouden, työympäristön, turvallisuuden, infrastruktuurin, liikenteen ja biodiversititeetin kannalta. Standardissa on konkreettisia esimerkkejä, millaisia kysymyksiä organisaatio joutuu pohtimaan kussakin tapauksessa.

 

Standardin taustaa

 

Standardin valmistelusta on vastannut ISOn tekninen komitea TC 268 Sustainable cities and communities, jolle kuuluvat myös Smart Cities -aihealueen standardit. Komitean työohjelmasta on aiemmin valmistunut kaupunkipalveluiden ja elämänlaadun mittareita käsittelevä standardi ISO 37120:2014. Tästä julkaisusta on jo toinen uudistettu painos tekeillä.

 

Komitean ISO/TC 258 sihteeristöä hoitaa Ranskan standardisoimisjärjestö AFNOR. Sen työssä on mukana 27 maata osallistuvana jäsenenä ja 22 maata tarkkailijajäsenenä. Maassamme työtä seuraa Suomen Standardisoimisliitto SFS. Komitean toiminta tukee omalta osaltaan YK:n kestävän kehityksen strategiaa.

 

Kestävän ja älykkään yhteisön aihealueelta laaditaan useita uusia standardeja. Tekeillä on muun muassa älykaupunkien infrastruktuuria käsitteleviä standardeja, kuten liikenteen parhaiden käytäntöjen ohjeistus.

 

Kestävä kehitys ollut esillä vuodesta 1987

 

Kestävää kehitystä käsiteltiin ensimmäisen kerran Yhdistyneiden kansakuntien Gro Harlem Brundtlandin komissiossa vuonna 1987. Rio de Janeirossa järjestettiin vuonna 1992 YK:n ympäristö ja kehityskonferenssi (UNCED), jonka tavoitteena oli sopia kestävästä kehityksestä siten, että taloudellinen ja sosiaalinen kehitys sovitetaan luonnonvarojen määräämiin puitteisiin niin, että luonto ja inhimillisen elämän edellytykset säilyvät myös tuleville sukupolville.

 

Yhdistyneiden kansakuntien aloitteena Rion huippukokouksessa vuonna 1992 sai alkunsa Kestävän kehityksen peruskirja (Earth Charter). Sen kehittämistä jatkettiin ja se saatettiin lopulliseen muotoonsa maailmanlaajuisen kansalaisliikkeen voimin vuonna 2000.

 

Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030

 

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda 2030, hyväksyttiin valtioiden päämiestasolla YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa New Yorkissa 25.9.2015. Toimintaohjelma on tehty vuosille 2016–2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Agenda 2030 rakentuu vuoteen 2015 päättyneille vuosituhattavoitteille sekä ns. Rio-prosessista kumpuavalle kestävän kehityksen politiikalle.

 

Agenda 2030:n pääsisällön 17 tavoitetta ovat laajoja ja kunnianhimoisia. Tavoitteilla on 169 alatavoitetta. Toimeenpano vaatii kaikilta mailta ponnisteluja.

 

Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka raportoivat heinäkuussa 2016 YK:n korkean tason kestävän kehityksen poliittisella foorumilla Agenda 2030:n toimeenpanosta.

 

Suomen kansallinen kestävän kehityksen strategia on uudistettu vuonna 2013.  Kestävän kehityksen toimikunta päätti perinteisen strategian sijaan laatia kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Yhteiskuntasitoumuksia on annettu jo yli 300 kappaletta. Tavoitteena on saada yli 10 000 sitoumusta kokoon vuoden 2017 loppuun mennessä Suomen satavuotispäivän kunniaksi. Sitoumukset on julkaistu projektin omilla valtioneuvoston kanslian ylläpitämillä sivuilla osoitteessa http://kestavakehitys.fi/sitoumus2050

Standardit ovat suosituksia

 

Kansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO on perustettu vuonna 1947. Järjestöllä on runsaat 160 jäsentä. Sen standardeja on runsaat 21 000. Standardeja laativia teknisiä komiteoita on runsaat 230. Standardit ovat suosituksia toisin kuin säädökset. Tunnetuimpia järjestön standardeja ovat rahtikontin standardi, lukuisat hallintajärjestelmien standardit ja paperikoon standardi. Paljon huomiota on saanut vuonna 2010 julkaistu standardi ISO 26000 yhteiskuntavastuusta, joka on tiiviisti yhteydessä kestävään kehitykseen.  ISO on julkaissut hallintajärjestelmien standardeja vuodesta 1987. Hallintajärjestelmien standardien tavoitteena on ohjata organisaation toimintaa.

 

Suomea ISOssa edustaa Suomen Standardisoimisliitto SFS. ISOn standardeja ei ole velvollisuutta vahvistaa kansallisiksi standardeiksi jäsenmaissa vaan niitä voidaan vahvistaa kansallisiksi standardeiksi tarpeen mukaan. Usein ISO-standardeja vahvistetaan ensin eurooppalaisiksi EN-standardeiksi, jolloin ne on sääntöjen mukaan vahvistettava kansalliseksi SFS-standardeiksi ja niiden kanssa ristiriitaiset standardit on kumottava. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry huolehtii ISO-standardien saatavuudesta Suomessa. Niitä käytetään myös sellaisenaan riippumatta siitä, onko standardi vahvistettu kansalliseksi standardiksi.

 

Standardit laaditaan konsensusperiaatteella. ISO-standardien hyväksyminen tapahtuu äänestyksessä, jossa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Tullakseen hyväksytyksi vähintään kahden kolmasosan standardin laatineen komitean osallistuvista äänestäneistä jäsenistä pitää kannattaa ehdotusta eikä kaikista äänistä saa olla vastustavia kuin enintään yksi neljäsosa.


Jyrki Alanko, SFS