header kompassi
A- A+

Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

(Lähde: The Influence of Standards on the Nordic Economies. Menon-Publication No. 31/2018, Executive Summary, s. 3–5.)


Maailmassa tarvitaan yhä enemmän kestävää kehitystä. Siitä asti, kun itävaltalaissyntyinen taloustieteilijä Joseph Schumpeter 1930-luvulla mullisti julkaisullaan taloustiedettä, on tiedetty, että pitkäaikainen talouskasvu edellyttää tuotteiden ja prosessien innovaatioita. Se, että tutkimus- ja kehitystoiminta luo uutta tietoa, ei kuitenkaan yksin riitä varmistamaan jatkuvaa kasvua, vaan tämä tieto pitää myös saada laajalti yritysten ja organisaatioiden tietoon ja käyttöön. Yhteistyössä yritysten kanssa kehitetyt standardit ovatkin tehokas tapa levittää ja soveltaa tietoa ja siten edistää taloutta.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin vapaaehtoisten, konsensukseen perustuvien standardien vaikutusta talouskasvuun Pohjoismaissa eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa. Aihetta lähestyttiin kahdesta erilaisesta, mutta toisiaan täydentävästä näkökulmasta:

  • Makrotalouden näkökulma: Ekonometrinen arviointi käyttäen tuottavuusmallia, jonka selittävä muuttuja on standardikanta ja joka kattaa kaikki Pohjoismaat lähes 40 vuoden ajalta.

  • Yritystason näkökulma: Laaja standardisoinnin hyötyjä selvittänyt yrityskysely, johon osallistui 1 179 standardeja jo hyödyntävää pohjoismaista yritystä. Lisäksi toteutettiin haastatteluihin perustuvia case-esimerkkejä eri aloja edustavista pohjoismaisista yrityksistä.

Tutkimuksen tärkeimmät tulokset ovat:

Makrotalous

Tutkimus osoitti, että standardisointi kasvatti työn tuottavuutta kaikissa Pohjoismaissa. Ekonometrisen tutkimuksen tärkeimmät tulokset olivat seuraavat:

  • Standardikannan kaksinkertaistaminen liittyi 10,5 %:n kasvuun työn tuottavuudessa Pohjoismaissa. Tämä luku on lähellä aiempien samankaltaisia tutkimusmenetelmiä käyttäneiden kansainvälisten tutkimusten konsensusennustetta. Positiivinen yhteys standardikannan ja tuottavuuden kasvun välillä on tilastollisesti merkitsevä sekä tarkasteltaessa Pohjoismaita kokonaisuutena että kutakin maata erikseen.

  • Standardikanta kasvoi Pohjoismaissa tarkastelujaksolla 1976–2014 keskimäärin 6,8 % ja työn tuottavuus keskimäärin 1,8 % vuodessa. Työn tuottavuuden vuosikasvusta 0,7 % on sidoksissa standardisointiin. Tämän tuloksen mukaan standardisointi on sidoksissa jopa 39 % työn tuottavuuden kasvuun ja 28 % BKT:n kasvuun Pohjoismaissa tarkastelujakson aikana.

Tiettyjen alojen osalta tehtiin myös alakohtaisia arviointeja. Luotettavimmat tulokset saatiin rakennusalasta, jossa alan standardikannan kaksinkertaistaminen sai aikaan 6,9 % kasvun työn tuottavuudessa. Kun otetaan huomioon alan standardikannan vuotuinen kasvu tarkastelujakson aikana (1976–2014), standardisointi selitti 0,6 % työn tuottavuuden vuosikasvusta.


Näitä tuloksia tulee kuitenkin tulkita harkiten. Koska standardeja käytetään tiedon välittämiseen talouden toimijoiden kesken, niitä tulisi pitää tärkeänä indikaattorina myös tiedonvälitysprosessia tukevan laajemman infrastruktuurin osalta. Vaikka standardisoinnilla on symbioottinen ja täydentävä rooli osana määräyksiä ja teknologian kehitystä, arviointimalli ottaa tämän huomioon vain osittain. Tuloksia tuleekin pitää ylärajana, koska standardit ovat paitsi olennainen osa tätä prosessia, myös osa laajempaa rakennetta.

Yritystaso

Yrityskyselyn vastaajat edustivat kahdeksan eri toimialan yrityksiä. Islantia lukuun ottamatta kustakin Pohjoismaasta tarkasteltiin viittä toimialaa. Islannista vastaajia oli kolmelta toimialalta. Kysely selittää makrotason löydöstä, jonka mukaan tuottavuuden ja standardisoinnin välillä on vahva positiivinen yhteys. Kyselyn tulokset osoittivat, että standardien noudattaminen ja soveltaminen on tärkeä osa pohjoismaisten yritysten toiminnan suunnittelua, mikä puolestaan viittaa vahvasti siihen, että standardit ovat tärkeitä myös tulevan taloudellisen kehityksen kannalta. Yrityskyselyn tärkeimmät tulokset olivat seuraavat:

  • Yrityksille tärkein syy käyttää standardeja oli helpottaa markkinoille pääsyä (34 % vastaajista), parantaa tuotteen tai palvelun laatua (32 % vastaajista) ja pienentää riskejä (26 % vastaajista).

  • Yritykset kokivat standardien hyödyt samankaltaisiksi yrityksen toimintamaasta riippumatta. Tämä tulos tukee makrotalouden arvioinnin tuloksia.

  • Suurin osa yrityksistä (87 %) piti standardisointia tärkeänä osana tulevia toimintasuunnitelmiaan. Tämä tukee oletusta siitä, että nykytaloudessa standardisointi on tärkeä liiketoiminnan työkalu.

  • Kolme neljästä yrityksestä (73 %) koki, että standardien hyödyt ovat suuremmat kuin niiden kulut, ja 18 % koki, että hyödyt ovat yhtä suuret kuin kulut. Mitä suurempi yritys, sitä todennäköisemmin se arvioi standardien käyttämisen hyödyt niiden aiheuttamia kuluja suuremmiksi.


Myynti, markkinointi ja markkinoille pääsy


Vastaajat vahvistivat, että standardit ovat pohjoismaisille yrityksille tärkeä keino parantaa myyntiä ja markkinoille pääsyä. Esiin nousivat etenkin seuraavat asiat:

  • Vastaajista 85 % oli samaa mieltä siitä, että standardit kasvattavat asiakkaiden luottamusta yritykseen.

  • Kolme neljästä yrityksestä uskoi, että standardit parantavat tuotteiden ja palveluiden laatua (74 %) ja yksinkertaistavat viestintää toimittajan ja asiakkaan välillä (72 %).

  • Vientiyrityksistä 69 % oli sitä mieltä, että standardit yksinkertaistavat tuotteiden ja palveluiden vientiä. Tulosten mukaan standardit helpottivat vientiä yhtä lailla pienissä ja suurissa vientiyrityksissä.

Lähes puolet vastaajista ilmoitti, että standardit ovat auttaneet kasvattamaan myyntiä joko tuomalla uusia asiakkaita tai kasvattamalla olemassa olevien asiakkaiden myyntiä. Jopa kaksi viidestä kertoi, että standardit ovat auttaneet saamaan uusia asiakkaita, ja yksi kuudesta kertoi, että standardit ovat auttaneet saamaan uusia asiakkaita sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla. Näitä vastauksia tukivat myös haastattelut, joissa yritykset toimialasta riippumatta korostivat, että standardien noudattaminen on usein markkinoille pääsyn edellytys. Tutkimustulokset osoittivat myös, että uusien asiakkaiden saamisen kannalta standardit ovat yhtä tärkeitä sekä pienille että suurille yrityksille.


Kyky ja halu kehittää innovatiivisia ratkaisuja


Yrityskysely kumoaa selvästi ajatuksen siitä, että standardisointi estäisi innovointia. Esiin nousivat myös seuraavat asiat:

  • Vain 14 % yrityksistä vastasi myöntävästi kysyttäessä, estävätkö standardit niitä kehittämästä innovatiivisia teknologioita.

  • Kuudesosa vastaajista painotti, että standardit ovat hyvä tapa seurata teknistä kehitystä. Tulos koski kaikkia aloja, mutta sitä pidettiin erityisen tärkeänä seuraavilla toimialoilla: kalatalous (73 %), ICT (67 %) sekä kauppa (65 %).


Tuotanto- ja toimitusketjun tehokkuus


Tuotannon tehokkuutta voidaan parantaa joko yrityksessä tai arvoketjun muissa osissa:

  • Vastaajista 59 % tähdensi, että standardit yksinkertaistavat tarjous- ja ostoprosesseja ja siten sekä lisäävät tehokkuutta että laskevat kustannuksia. Sama nousi esiin myös haastatteluissa. Standardit myös auttoivat laskemaan kustannuksia luomalla vaatimukset hankintojen kilpailutuksiin.

  • Standardit ovat erityisen tärkeitä toimialoilla, joissa tarjouskilpailut ovat monimutkaisia ja tuotteen tai palvelun laatua on vaikea arvioida etukäteen – esimerkiksi öljyteollisuudessa, terveydenhuollossa ja rakennusalalla. Näillä aloilla noin 70 % vastaajista toi esiin standardien tarjouskilpailuja yksinkertaistavaa vaikutusta. Vain 45 % vastaajista piti yksinkertaistavaa vaikutusta tärkeinä aloilla, joissa tuotteet ovat selkeitä – esimerkiksi kaupan alalla, teollisuudessa sekä kalataloudessa.

  • Tuotantovirheet tai alihankkijoiden toimittama huono laatu voivat käydä yritykselle kalliiksi. Vastaajista 65 % huomauttikin, että standardit vähentävät valmistusvirheitä. Yhtä suuri osa vastaajista oli sitä mieltä, että standardit parantavat alihankkijoiden toimitusten laatua. Tulos koski kaikkia aloja.

  • Alasta riippumatta puolet vastaajista painotti, että standardien noudattaminen vähensi yrityksen haitallisia ympäristövaikutuksia.

  • Vastaajista 84 % ilmoitti, että standardit auttavat yritystä toimimaan säännösten mukaisesti. Yritykset säästävät standardien avulla hallintokuluissa, kun ne yksinkertaistavat menettelytapojaan varmistaakseen tuotteiden ja palveluiden  vaatimustenmukaisuuden. Standardien noudattaminen myös auttaa yritystä viestimään markkinoille, että se noudattaa säännöksiä. Mitä säännellympi ala on, sitä suuremmat hyödyt yritykset saavat noudattamalla standardeja, jotka auttavat toimimaan säännösten mukaisesti. Öljyteollisuudessa jopa 94 % ja terveydenhuollossa 89 % vastaajista kertoikin standardien auttavan säännösten noudattamisessa.


Osallistuminen standardisoimistyöhön


Uudet standardit laaditaan komiteavetoisissa projekteissa joko kansallisten tai kansainvälisten standardisoimisjärjestöjen alaisuudessa. Komiteassa on jäseniä alan tärkeistä sidosryhmistä: muun muassa yritysten edustajia, muita asiantuntijoita ja viranomaisia. Tutkimustulosten mukaan

  • Standardisoimistyöhön osallistumisen kolme tärkeintä hyötyä ovat mahdollisuus vaikuttaa alan standardeihin (82 %), muiden asiantuntijoiden kanssa verkostoituminen (75 %) ja muutosten varhainen ennakoiminen (73 %). Tulokset koskivat kaikkia aloja.

  • Tutkimus osoitti, että suuret yritykset (vähintään 250 työntekijää) osallistuvat uusien standardien laatimiseen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin pienet yritykset (alle 50 työntekijää). Jotkut pienet yritykset huomauttivat, että suuret yritykset hallitsevat standardisoimistyötä ja että standardit eivät siksi kuvasta pienten yritysten etuja. Toisaalta jotkut työhön osallistuvat yritykset huomauttivat, että liian monet yritykset ovat vapaamatkustajia, jotka pääsevät nauttimaan muiden työn hedelmistä.

  • Standardisoimistyöhön osallistuvilla yrityksillä oli muita suotuisampi käsitys standardisoinnista: siinä missä näistä yrityksistä 90 % ilmoitti, että standardit ovat tärkeä osa niiden tulevaisuudensuunnitelmia, työhön osallistumattomista yrityksistä näin vastasi 84 %. Työhön osallistuvista yrityksistä 88 % ilmoitti myös, että standardit lisäävät asiakkaiden luottamusta, kun työhön osallistumattomista yrityksistä näin vastasi 83 %.


Tulevaisuudennäkymiä


Standardisointi on epäilemättä parantanut taloudellista suorituskykyä, käyttäjäkokemuksia sekä työympäristöjen turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Pohjoismaisten standardisoimisjärjestöjen standardikannan kasvu on hidastunut tasaisesti 2000-luvun alusta lähtien. Vuosina 2000–2009 standardikannan keskimääräinen kasvuvauhti oli noin 7 %, ja vuosina 2010–2014 se oli 3 %. Standardisoinnin vaikutuksen tuottavuuden kasvuun ei kuitenkaan odoteta heikkenevän jatkossa.

Standardit kasvattavat tuottavuutta tasaisesti todennäköisesti siksi, että ne käsittelevät markkinoilla toistuvia ongelmia. Samalla kun teknologinen kehitys jatkuu ja synnyttää uusia, innovatiivisiin tuotteisiin ja ratkaisuihin perustuvia aloja, syntyy myös uusia ratkaistavia ongelmia. Markkinoiden ja teknologisen kehityksen alati kiihtyä tahti antaa syytä olettaa, että tulevaisuudessa standardien merkitys ja niiden markkinoita yhdenmukaistava vaikutus itse asiassa todennäköisesti vain kasvavat.

SFS Kauppa

online.sfs.fi

Lausuntopyyntöpalvelu


rss Uutiset

17.1.2019 Euroopan komissio sponsoroi sähköisen laskutuksen (eInvoicing) käyttöönottoa – standardit käyttöön maksutta

Euroopan komission tavoitteena on siirtyä vuoden 2020 aikana julkisissa hankinnoissa sähköiseen laskutukseen. Saavuttaakseen tavoitteensa komissio sponsoroi julkisten hankintojen sähköisen laskutuksen standardien käyttöönottoa EU:n alueella. Kaksi sähköisen laskutuksen tärkeintä standardia on mahdollista hankkia SFS:n verkkokaupasta käyttäjälle maksutta.

Lue lisää

10.1.2019 Kattolamppujen pistokytkin muuttuu

Suomessa käytössä oleva kattovalaisimien pistoke uudistuu. Jo 30 vuotta on ollut käytössä helppokäyttöisiä ruotsalaiseen standardiin perustuvia pistokkeita, jotka ovat korvanneet perinteiset sokeripalat. Uusi pistoke perustuu vuonna 2009 eurooppalaiseksi standardiksi vahvistettuun maailmanlaajuiseen standardiin. Pohjoismaat hakivat ja saivat standardin käyttöönottoon kymmenen vuoden siirtymäajan, joka päättyy 1.4.2019.

Lue lisää

8.1.2019 SFS:n luettelo 1/2019 ilmestynyt

SFS:n luettelo 1/2019 on julkaistu SFS:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/luettelot . Luettelossa mainitaan loka-joulukuussa 2018 vahvistetut ja kumotut SFS-standardit sekä uusimmat CENin julkaisut. Luettelo julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Luettelosivulla on myös linkki 5.12.2018 julkaistuun SFS:n kansalliseen työohjelmaan. Seuraava luettelo ilmestyy huhtikuussa 2019.

Lue lisää



SFSedu oppilaitosportaali

European Committee for Standardization

International Organization for Standardization