header ajankohtaista
A- A+

rss Uutiset

16.11.2017

Henkilöiden tunnistaminen videovalvonnasta helpottuu

Kokovartalokuvaus on tunnistustapa, jota käytetään kasvontunnistuksen lisäksi rikostutkinnan tarpeisiin. Se mahdollistaa paremmat tunnistamismahdollisuudet esimerkiksi videovalvonnan kuvasta verrattuna kasvotunnistamisessa käytettävään passikuvaan. Lisääntyneen maiden välisen liikkuvuuden seurauksena saumattoman henkilöiden tunnistustiedon hyödyntäminen kansainvälisellä tasolla on myös noussut entistä merkittävämpään rooliin. Alan kansainvälisiä standardeja kehitetään tällä hetkellä aktiivisesti ja suomalaiset asiantuntijat toimivat standardisoinnissa keskeisessä roolissa.

Kokovartalokuvia, mukaan lukien kävelytunnistustiedot, tallennetaan käytettäväksi henkilöiden tunnistamiseen ja henkilöllisyyden todentamiseen esimerkiksi rikostutkinnassa sekä myös esimerkiksi kadonneiden henkilöiden etsinnässä. Kuvauksen tekee viranomainen ja sitä säätelee lainsäädäntö.


- Videovalvonnan tehoa lisäävä tunnistuksen verrokkitieto tulee paranemaan kokovartalokuvauksen yhdenmukaisen ohjeistuksen myötä. Videovalvonnassa ihmisten kasvot näkyvät harvoin edestä ja kasvot ovat usein epätarkat. Videomateriaalissa näkyykin usein ihmisen hahmo eli koko vartalo. Siksi videovalvontakuvien analysointiin tarvitaan useampia kuvakulmia kuin nyt käytössä oleva, kasvojen tunnistamiseen tarkoitettu passikuvaustyyppinen kasvokuva, kertoo kokovartalokuvauksen eurooppalaista standardisointityötä johtanut Design Manager Markku Metsämäki Guiart Oy:stä.


Kokovartalokuvaus ja kävelytunnistustietojen yhdenmukainen kerääminen ja nykyistä laajempi käyttö Euroopassa ja kansainvälisesti tulee tehostamaan viranomaisten mahdollisuuksia rikosten ja terrorismin torjunnassa. Tuntomerkkitietojen ottamisen edellytyksenä on rikosepäily ja päätöksen toimenpiteistä tekee aina poliisi. Valokuvan lisäksi voidaan ottaa biometrisiä näytteitä, kuten sormen-, käden- ja jalanjäljet, käsiala-, ääni- ja hajunäytteet sekä muut tuntomerkkitiedot (henkilötuntomerkit).


Useimmissa maissa viranomaisten ja rajavalvonnan käytössä on henkilötunnistuksen järjestelmiä, jotka eivät rajoitu yksinomaan kasvontunnistukseen. Kokovartalokuvaukselle ei kuitenkaan ole ollut kansainvälistä ohjeistusta. Järjestelmien ja prosessien yhteensopivuuden varmistaminen sekä yhdenmukaisen tiedon kerääminen edellyttävät kansainvälisesti yhtenäisiä eli standardisoituja toimintatapoja.


Euroopassa kokovartalokuvaukseen liittyvä tekninen ohjeistus on jo olemassa (CEN/TS 17051:2017) ja ohjeistuksesta tehdään parhaillaan kansainvälistä standardia. Suomalaiset asiantuntijat ovat aktiivisesti mukana myös tässä työssä.


Kokovartalokuvausta käsittelevän webinaarin tallenne on katsottavissa täältä.






Palaa otsikoihin