laadinta_uusi
A- A+

 EU ja standardisointi


Julkisuudessa puhutaan usein EU-standardeista. Termillä EU-standardi saatetaan tarkoittaa kahta asiaa. Voi olla kyse EU:n eurooppalaisilta standardisoimisjärjestöiltä (CEN, CENELEC ja ETSI) tilaamista luonteeltaan vapaaehtoisista standardeista, joita EU ei laadi. Toisinaan EU-standardeilla voidaan viitata myös EU:n luonteeltaan pakollisiin säädöksiin (asetukset, direktiivit).

Euroopan unioni toimii läheisessä yhteistyössä eurooppalaisten standardisoimisjärjestöjen kanssa. Usein tuotteita koskeviin säädöksiin kirjataan vain olennaiset vaatimukset. Helpottaakseen säädösten mukaisten tuotteiden valmistusta EU pyytää eurooppalaisia standardisoimisjärjestöjä laatimaan direktiivien ja asetusten jatkeeksi yksityiskohtaisia standardeja. Näille annetaan virallinen asema direktiivien jatkeina mainitsemalla ne Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Standardit säilyttävät vapaaehtoisen luonteensa, mutta standardien vaatimukset täyttävien tuotteiden katsotaan täyttävän säädösten vaatimukset siltä osin kuin ne käsittelevät olennaisten vaatimusten asioita.

EU:n virallisessa lehdessä mainittuja säädöksiin liittyviä eurooppalaisia standardeja kutsutaan yhdenmukaistetuiksi (harmonisoiduksi) standardeiksi.


EU on tehnyt useita standardisointia käsitteleviä säädöksiä, tiedonantoja sekä aloitteita. Standardien käyttämistä säädösten jatkeina käsiteltiin ensimmäisen kerran nk. uuden lähestymistavan (New Approach) päätöslauselmassa vuonna 1985, joka myöhemmin on päivitetty ns. NLF-periaatteeksi. Perussäädös on  nykyisin standardisointiasetus vuodelta 2012. Tuorein EU:n asiakirja on kesäkuussa 2016 julkaistu Yhteinen standardisointialoite (Joint Iniative on Standardisation).  

Kaikki EU:n tarvitsemat standardit eivät liity säädösten olennaisiin vaatimuksiin. EU:n säädöksissä viitataan myös testausmenetelmiin, yhteensopivuuden vaatimuksiin tai luokitteluun. Tietty standardi voidaan myös määrätä pakolliseksi.


EU:n pyynnöstä laaditut eurooppalaiset standardit ovat vain noin viidesosa eurooppalaisista standardeista. Valtaosa eurooppalaisista standardeista on laadittu elinkeinoelämän aloitteesta.

Kansainväliset standardisoimisjärjestöt noudattavat Maailman kauppajärjestö WTO:n standardisoinnille vahvistamia periaatteita.


EU:n säädösten virallisissa suomennoksissa käytetään termiä standardointi. Standardisoimisliitto käyttää termejä standardisointi ja standardisoiminen historiallisista syistä.


Lue lisää


EU:n standardisointiasetus


EU:n standardisointipyynnöt


Yhteinen standardisointialoite


EU:n periaatteet teknisessä harmonisoinnissa (NLF)


WTO:n periaatteet standardisoinnille

Mistä tietoa?


SFS Kauppa

online.sfs.fi

Lausuntopyyntöpalvelu


rss Uutiset

12.10.2018 Standardit esillä Suomen Kansallismuseon uusimmassa näyttelyssä

Suomen Kansallismuseossa avautui ”10 000 vuotta muotoilua – Ihminen Aine Metamorfoosi” -näyttely, jossa on esillä viisi vanhaa kansallista standardia vuosilta 1927–1959 sekä yksi edelleen voimassa oleva standardi vuodelta 2008. Standardien aiheina ovat jäkälälaatikko (1929), jalasväli (1951), viinapullo (1944), paperikoot (1927), kirjoituskoneiden näppäimistö (1959) ja näppäimistökaavio (2008).

Lue lisää

9.10.2018 Mikä viikko?

Nykyisin kansainvälisessä käytössä oleva viikkojen numerointi perustuu kansainväliseen standardiin ISO 8601. Standardin mukaan viikko alkaa maanantaista ja vuoden viikot numeroidaan vuoden alusta lähtien siten, että viikko 1 on ensimmäinen viikko, johon kuuluu vähintään neljä alkaneen vuoden päivää eli vuoden ensimmäinen torstai.

Lue lisää

8.10.2018 SFS:n luettelo 4/2018 ilmestynyt

SFS:n luettelo 4/2018 on julkaistu SFS:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.sfs.fi/luettelot . Luettelossa mainitaan kesä-syyskuussa 2018 vahvistetut ja kumotut SFS-standardit sekä uusimmat CENin julkaisut. Luettelo julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Seuraava luettelo ilmestyy tammikuussa 2019.

Lue lisää



SFSedu oppilaitosportaali

European Committee for Standardization

International Organization for Standardization